tiesin syntyväni voittajaksi, kun syksyllä 1978 ehdin ensimmäisenä
siittiönä munasoluun. yhdeksän pitkän kuukauden aikana ehdin suunnitella
urani maineikkaana filosofina. tai ehkä fyysikkona, psykologina tai
poliitikkona. seurapiirielämäni tulisi täyttymään ainoastaan menestyvistä
ihmisistä. saisin rikkauksia, mainetta, suhteita, naisia - kaikkea mitä
maa päällään kantaa. sitten tapahtui elämäni ensimmäinen vastoinkäyminen.
synnyin.
luulin, että ehkä kaikki kuitenkin päättyy parhain päin. ehdin jo kolmen
vuoden ikään, kun opin aakkoset. isoäitini opetti minut kirjoittamaan
muovisilla, värikkäillä kirjaimilla. 20 vuotta myöhemmin en osannut vielä
käyttää kelloa. ennen kouluikää musiikilliset esikuvani olivat ainakin
dingo, eppu normaali, yö, stray cats ja wasp. pääsin niistä eroon kun
aloitin ala-asteen. koulu olisi voinut mennä paremmin. en muista missä
kävimme luokkaretkillä, vaikka ne olivat hauskinta koulussa. ainoa floppi
oli viidennellä luokalla, kun kävimme kokkolassa ja
pietarsaaressa.
yläasteen ainoa luokkaretki tehtiin jonnekin lappiin
laskettelupaikkakunnalle, jossa en lasketellut. en harrasta
laskettelemista. en harrasta myöskään skeittausta, metsästämistä,
autoilua, kirjeenvaihtoa, hengailua enkä television ylimääräistä katselua.
jokainen saa määritellä ylimääräisen itsekseen. lukiossa ei tehty
luokkaretkeä, mutta siellä oli penkkarit päättäjäisiksi. päätin osallistua
niihin edellisenä iltana, vaikka alunperin tarkoitus oli jättää ne väliin.
yleensäkään en pidä suurista juhlista, joissa on pakko olla hauskaa.
tähänastitista päivistäni siis yksi pahimpia on ollut ylioppilasjuhlat.
sain onneksi tarpeeksi rahaa, jonka avulla jaksoin hymyillä koko päivän
väkinäisesti. sijoitin rahani cmx:n kiertueeseen.
lukion jälkeen lähdin armeijaan maanantaina 4.1.1999. ainoa harmittamaan
jäänyt asia oli, etten ottanut yhtään valokuvaa sieltä vaikka kamera oli
mukana. suoritin palvelukseni yhdeksässä päivässä. kotiuduin tiistaina
12.1. ja pääsin sivariin melkein heti poispäästyäni. se alkoi isoveljeni
jukan kanssa samana päivänä, 8.2., päivä hänen syntymäpäivänsä jälkeen.
suoritin palvelukseni varkauden seurakunnassa. vuosi kului nopeasti,
vaikka välillä kävi mielessä oliko seurakunnalla sittenkään kiinteää
nettiyhteyttä. sain moitteettomat suositukset, joiden avulla hain
kouluihin.
pääsin pohjois-savon ammatilliseen instituuttiin, liiketalouden kuopion
yksikköön. en kestänyt sitä selvinpäin. olin 21 vuotta ollut juomatta, oli
aika aloittaa. koulussa en viihtynyt ja suoritin sen räpiköiden reilussa
kahdessa vuodessa. suoritin mutten valmistunut, sain epäsuorasti potkut.
netissä olin paljon. huonoa koulumenestystä voi siis jatkossakin
puolustella sillä etten viihdy koulussa. olisi liian avointa ja
rehellistä myöntää olevansa tyhmä.
7.2.2002 syntyi pieni poika, otto. ei minulle, mutta hänestä tuli
kummipoikani 14.4. samana vuonna. syksyllä aloitin työharjoittelun
mediapajalla. olisiko mahdollista että jo 23-vuotiaana, kolmasosan
elämästä eläneenä tietäisi mikä voisi kiinnostaa isona.
olen siis tavallisuuteen pyrkivä, tylsä ihminen. minulla ei ole
vauhdikasta nuoruutta, päinvastoin. lapsuus meni huonosti. koulussa
kiusattiin, mutta ketäpä ei omasta mielestään. kun kaverit lähtivät
juomaan, jäin kotiin runkkaamaan. siis lukemaan. en ole kiinnostunut
oikein mistään muusta kuin itsestäni. olen huono puhumaan enkä osaa kertoa
vitsejä. osaan olla rento ainoastaan omassa seurassani ja pyydän
vanhemmilta rahaa vieläkin. kirjoitan yhteenvetoa elämänkertani lyhyestä
painoksesta nettiin.
saatan viettää monta päivää ajatellen niitä näitä. saattaa mennä
viikonpäivät etten todellakaan yhtään älykästä ajatusta itsestäni pysty
nyhtää. en oaa käyttäytyä, saatan käyttää kaikki rahat viinaan. saatan
olla monta päivää syömättä ja kiihtyvyyden asteikolla tunnen nollan
läheisyyden. puhun paljon, nukun vähän, jätän laskut viime tinkaan.
samanlainen ollut aina, ainut elämäni erääntyy kuin vuoden vanha
kiinnelaina.
joka nettisivulla pitää olla lainauksia muilta pop-runoilijoilta. minulla
niitä ei ole, kaikki näillä sivuilla on omia keksintöjäni. "amatöörit
lainaavat, ammattilaiset varastavat", vai miten se t.s. eliot opasti.