seuraavan tarinan henkilöt, paikat, tapahtumat ja kaikki muukin on keksittyä. jos jokin vaikuttaa todelliselta, on kyse sattumasta. kristan nettisivut löytyy osoitteesta http://mandylion.spiraali.org/ --- Krista Krista on 24-vuotias eikä hän tiedä ihmissuhteista mitään. Hän keskittyy liikaa itseensä huomioidakseen muita. Joskus tuntuu kuin hän ei keskittymiskyvyttömyydeltään tiedostaisi sitä itse lainkaan. Koska hän ei osaa keskittyä kuin itseensä eikä edes olla avoin, hänen mahdolliset seurustelusuhteensakin päättyvät nopeasti. Yleensä niin ettei hän välttämättä muista mainita kumppanille asiasta kuin ehkä myöhemmin. Vasta eron jälkeen hän myöntää itselleen toisen osapuolen tuntevan, ja vielä samalla tavalla kuin hän: "kyllä me molemmat se tiedettiin silloin". Krista valehtelee eli salailee, vääristelee, suurentelee tai vähättelee asioita. Ilkeyttään tai tyhmyyttään tai varmuuden vuoksi hän haukkuu muita, jotta saisi ihmisiä puolelleen. Hän ajattelee ihmiset mustavalkoisesti hyviin ja pahoihin. Silti hän kasvotusten näyttelee hyvää kaveria kaikille vaikka kukaan ei hänestä pitäisikään. Hän pelkää yksinäisyyttä. Hän tavoittelee hyväksyntää mutta saa aikaiseksi pelkkää paheksuntaa. Itsekeskeisenä ihmisenä Krista kuvittelee etteivät muut ole huomanneet hänen kieroiluaan. Hän luulee hallitsevansa muita. Lapsimaisen säälittävästi hän myös uskoo jonkun toisen tuovan hänelle enemmän onnea kuin nykyinen: toinen aika, toinen tila, toinen ihminen, toinen esine. Niin kuin nykyromantikoiksi itseään luonnehtivat väittävät, myöskään Krista ei osaa uskoa tottumiseen ja tyytymiseen. Hän ei osaa tottua eikä tyytyä. Miksi pitäisikään, jos kuvittelee elävänsä tavallisuuden yläpuolella? Tämän mielipiteensä kanssa hän kymmenen vuotta sitten varmaankin vaikutti säälittävän suloiselta eikä häntä vielä silloin olisi tehnyt mieli herättää todellisuuteen. Krista on omimmillaan ollessaan pahantahtoisen ilkeä. Hän on sokeasti tyytyväinen ainoastaan itseensä, mutta yrittää kateellisena pilata mahdollisimman monen muunkin elämän. Ja ihmettelee julkisesti kuinka muut eivät huomaa hänen erinomaisuuttaan. Ja ihmettelee yksinään miksi hyvät ihmiset katoavat hänen ympäriltään. Kaiken lisäksi Krista kuvittelee muiden olevan jopa huonompia ihmisiä kuin hän eikä sen vuoksi huomioi ketään koskaan. Siksi hänellä on onnettoman huono ihmistuntemus. Ainaisista virheistään hän ei tunnu oppivan muuta kuin toistamaan niitä. Alkoholia Krista käyttää usein mutta ei kovin runsaasti huonon viinapäänsä vuoksi. Se taas vituttaa jos kaljoittelee hänen kanssaan kahdestaan: hän sammuu juuri kun toinen on saanut hyvän nousuhumalan. Muisti hänellä toimii kännissäkin: aina hän muistaa tyrkyttää itseään. Se vain ei yleensä toimi yhtä viehättävästi juuri ennen sammumista, jos ei kaipaa pelkkää hyväksikäyttöä. Mitään väärää hän ei kykene myöntämään tekemisissään, vaikka hänellä on omastakin mielestään huono elämä. Hän ei kykene ikinä edes yrittämään tapojensa muuttamista, koska silloin pitäisi myöntää olleensa väärässä. Hänen mielestään vain heikot ovat väärässä. Silti hän entisen lapsitähden tavoin uskottelee itselleen olevansa jotain, koska hän keskinkertaisen lahjakkuutensa ansiosta pääsi joskus televisioon. Vielä vuosikausia hän yrittää uskotella samaa myös muille, koska hän kuvittelee elävänsä läpi lapsuuden unelmiaan. Hän ei tajua, että jos hän ei muutu, hän pysyy samanlaisena. Jos hänen käyttäytymisensä ei muutu, ei muutu myöskään hänen ympäristönsä. Kristasta tulee lähivuosina kaikkien halveksima alkoholisoitunut nainen hämäriin pikkuräkälöihin. I Tapaan Kristan ensimmäisen kerran Jyväskylässä elokuussa 2004. Lähden Kuopiosta Jarkko Martikaisen keikalle Jyväskylän Lutakkoon ja tapaamaan samalla kavereitani. Ennen tapaamistamme en tiedä kuka Krista on; kaverini tiesivät hänet jonkin irkkikanavan kautta. Hän on kavereitteni uusi tuttavuus ja hekin pitävät Kristasta toistaiseksi. Hän osaa tehdä hyvän ensivaikutelman. Hän osaa flirttailla. Olen Lutakon vieraslistalla ja saan myös avecin. Kukaan muu ei halua nousuhumalassaan mukaan ja olen jo menossa yksin, kunnes Krista sanoo tulevansa. Samapa se, vaikken ole illan aikana puhunut hänen kanssaan juuri mitään. Keikoilla on tylsää yksin, ja samallahan voisi yrittää tutustua uuteen ihmiseen. Keikalla Krista on kovemmassa humalassa ja nojailee minuun. Ja nuokkuu, minkä vuoksi siirrymme istumaan anniskelualueelle. Keikan jälkeen on oikea hetki kysyä hänen ikäänsä, jota en usko, mikä pakottaa hänet näyttämään ajokorttinsa. Katson sen ohimennen ja olen ihmettelevinäni. Soitan kavereilleni ja sovimme tapaamispaikan keskustaan. Käymme vielä jossain baarissa ennen kuin siirrymme jatkoille. Krista sammuu ensimmäisenä pää sylissäni. Silitän hänen hiuksiaan, jotta hän ei heräisi hitleröintiini. "Reilu kaveri", muut luonnehtivat. Seuraavalla viikolla Krista saapuu luokseni Kuopioon. Se herättää huomiota kaveripiirissäni senkin vuoksi, että yksi jyväskyläläisistä kavereistani on ihastunut häneen. Ihmettelinkin miksi hän kyseli niin tarkasti mitä Lutakossa tapahtui keikan aikana. Olen viikon aikana keskustellut Kristan kanssa irkissä. Krista pyysi jossain välissä hänen luokseen harjaamaan hänen hiuksiaan. Kieltäydyin, mutta sovimme että hän tulee Kuopioon, jotta voisin harjata hänen hiuksensa. Mustasukkainen kaverini kysyy irkissä nukkuuko Krista patjalla vai sängyllä eli vieressäni. Vastaan jälkimmäisen. Krista saapuu linja-autoasemalle iltapäivällä. Matkalla kämpälleni käymme oluella K-Klubilla. Häneltä kysytään henkilöllisyystodistus. Päästyämme istumaan Krista väittää, että papereita kysyttiin, koska baarimikko halusi tietää kenen kanssa liikun. Pidän sitä epätodennäköisenä mutta mahdollisena. Viemme Kristan matkatavarat sotkuiselle kämpälleni. Hän riemastuu, että hänenkö vuokseen olen siivonnut, ja kerää yhden muovipussillisen roskia lattialta. Loppuillan juomme olutta ja käymme uudestaan K-Klubilla. Herätän huomiota liikkuessani Kristan kanssa. Seuraavana päivänä harjaan hänen hiuksensa. Loppuillan juomme olutta ja käymme K-Klubilla herättämässä huomiota. Sunnuntaina otan kohtalokkaasti kiinni Kristan kädestä ja luen siitä hänelle hänen syntymäpäivänsä ja toisen nimensä. Helmikuun seitsemästoista, Johanna. Hän tietää ne mutta on silti yllättynyt. Olin arvannut oikein, ettei hän muistanut näyttäneensä ajokorttiaan viime viikolla Lutakossa Jarkko Martikaisen keikan jälkeen. Vielä yli vuoden kuluttua hän ihmettelee kuinka tiesin. Seuraavana viikonloppuna pääsen parin kaverini autokyydillä Kristan luo Jyväskylään. Krista on ehtinyt lopettaa alkoholinkäytön vuokseni, mikä on huomattava ele. En ole pyytänyt mitään siihen viittaavaa eikä hänen alkoholinkäyttönsä ole häirinnyt mitenkään. Hän halusi taas aloittaa uuden elämän tavattuaan uuden mielenkiintoisen miehen. En tiedä missä Krista asuu eikä autossa kukaan tunne Jyväskylää hyvin, joten Krista odottaa sovitussa paikassa. Viemme matkatavarani hänen kämpälleen ja lähdemme kaupungille. Matkalla takaisin hänen asunnolleen käymme kahvilla kahdessa paikassa. Jo ensimmäisessä huomaan, että Kristalla on paljon miespuolisia tuttuja. Kukaan heistä ei tule juttelemaan Kristalle, mutta Krista kiertää sanomassa jotain kaikille. Se ei häiritse, sillä viihdyn hyvin myös yksin. Enemmän häiritsee, kun Krista mainitsee exänsä joka välissä. Ei siis edellinen poikaystävä eikä erisnimi vaan "yks mun exä". Kyseisen termin vuoksi niitä vaikuttaa olevan paljon. Illan aikana värjäämme molempien hiuksia ja käymme jossain tapahtumassa. Siellä ovat myös mustasukkainen kaverini ja toinen kaverini, joka on entinen narkomaani. Kristan kanssa juomme vettä ja lähdemme kohta heidän jälkeensä Kristan kämpälle nukkumaan. Samalla porukalla käymme kahvilla seuraavana päivänä, lauantaina. Siirrymme viettämään aikaa Kristan kämpälle ennen lähtöä Lutakkoon. Juomme Kristan kanssa kahvia ja vettä. Seuraavana päivänä kuopiolaiset kaverini lähtevät autollaan takaisin jo varhain. Lähtiessä Krista ei halaa ja vaikuttaa muutenkin rauhattomalta. Tiedän hänen lähtevän juomaan alkoholia illalla mutten sano mitään. Odotan hänen mainitsevan asiasta. Seuraavalla viikolla Krista valittelee rahapulaansa eli hän on taas juonut rahansa. Hän kiertelee aktiivisesti nykyistä alkoholinkäyttöään. Hän haluaisi tulla asumaan luokseni viikonlopuksi, mutta en suostu siihen. Hän valittaa, että ennaltaostettu bussilippu vanhentuu ensi viikolla. "Käy palauttamassa se. Saat rahaa." Asiat jää selvittämättä yli vuodeksi. II Tapaamme joulukuussa Tampereella, olen lähtenyt tapaamaan ihmisiä ja katsomaan keikkoja. Pakkahuoneella esiintyy CMX ja Jarkko Martikainen. Ennen keikkoja on irkkimiitti, johon myös Krista saapuu yksin. Huomaan nopeasti hänen yrittävän katsekontaktia ja olevan muutenkin tapansa mukaan avoimen tyrkky. Olen seuraavaksi menossa tapaamaan tyttöystävääni, joten en jaksa lähteä mukaan leikkiin. Pakkahuoneen keikkojen jälkeen soitan kavereilleni ja kysyn missä he ovat. Lähden tyttöystäväni kanssa sinne. Krista tulee erittäin humalaisena kysymään tyttöystävältäni hänen pituuttaan. Huomaan Kristan lyhyemmäksi. Vastauksen jälkeen Krista huomauttaa ettei tyttöystävänikään pääsisi missiksi. Krista on avoimen kateellinen. Ennen lähtöään Krista vinkkaa lähemmäs, hänellä on asiaa. Hän kuiskaa olevansa ihan vitun mustasukkainen. Nyökkään ja hymyilen vaivaantuneesti yrittäessäni hymyillä ymmärtäväisesti. Krista lähtee mustasukkaisuudesta kärsineen jyväskyläläisen kaverimme kanssa sammumaan. Kohta saan häneltä tekstiviestin: hän on mustasukkainen vaikkei saisi olla. Ja että jos asuisin Jyväskylässä, seurustelisin hänen kanssaan. En vastaa tekstiviestiin. Seuraavan kerran tapaamme puolen vuoden kulttua, kun olen muuttanut Tampereelle. III Krista muuttaa Tampereelle syyskuussa. Käyn katsomassa hänen valitsemansa asunnon ja hän muuttaa siihen. Autan häntä muuttamisessa. Seuraavina päivinä tapaamme usein ja juomme olutta lähes poikkeuksetta. Välillä Krista saa aggressiivisia mustasukkaisuuskohtauksia. Hänen ensimmäisen sammumisensa jälkeen rupean muistelemaan ensimmäistä tapaamistamme. Hitleröin hänet. Kahden viikon kuluttua rupean puhumaan vanhoja asioita istuessamme oluella. Kysyn miksi hän kertoi ihmisille, että yritin vuosi sitten tulla hänen ja alkoholin väliin. Silloin ihmiset vielä jaksoivat olla huolissaan Kristasta ja pitivät toimintaani pelkästään kannustavana. Se olisi siis osaltani hyväksyttävää, mutta silti se on vale. Krista menee vaikeaksi eikä vastaa mitään. Lopulta hän rupeaa ihmettelemään mistä voin tietää niin paljon hänen asioitaan ja tekemisiään. Krista kertoo muuttaneensa Tampereelle, jotta pääsisi eroon epäonnistuneesta elämäntyylistään Jyväskylässä. Kerron suoraan ettei se niin toimi. Hänen pitäisi muuttua itse eikä pelkän paikkakunnan. Kerron, että hän rupeaa panemaan kaikkia täälläkin, kun pääsee mukaan piireihin. Hän myöntää pelkäävänsä sitä itsekin. Samana iltana entinen tyttöystäväni soittaa ja tulee viereeni yöksi. Krista sammuu ja kannan hänet pöydän äärestä sohvalle. Myöhemmin kuulen olleeni syy siihen miksi Krista muutti Tampereelle. Elokuun lopulla olemme ehtineet riidellä ensimmäisen kerran niin, ettemme enää pidä yhteyttä. Tapaamme kaupungilla, ja viiden minuutin kuluttua olemme ensimmäistä kertaa puhumassa muuttamisesta yhteen. Loppuillan juomme olutta kahdestaan. Istuessamme kämpälläni oluella Krista rupeaa avautumaan aiemmasta elämästään. Tiedän ennestään kaikki asiat hänestä otettuja seksikuvia myöten. Kerron katsoneeni netistä muutaman niistä vaikka ne olivat kaikilta osin ala-arvoisia ja mielenkiinnottomia. Kuvia varten hän oli tullut silloin Tampereelle ja hänen poikaystävänsä oli vienyt hänet kuvauspaikalle. Muille hän on kertonut otattaneensa ne harkitsemattomasti pikkupäissään. Kuunneltuani hänen avautumistaan kysyn uudelleen miksi hän vuosi sitten valehteli muille, että tulin hänen ja alkoholin välille. Nyt hän osaa vastata, olin sanonut hänen mielestään jotain väärin sillä viikolla. En silti ala kaivaa asioita, joista tiedän, mutta joista Krista ei kerro vapaaehtoisesti. Tiedän, että hän oli ehdottanut seksisuhdetta jyväskyläläiselle kaverilleni, entiselle narkomaanille. Mustasukkaiselle kaverilleni hän vain antaa ymmärtää enemmän kuin kaverini ymmärtää. Hän haluaa pitää ihmisiä vallassaan. Ja niin edelleen. "Tiedät minusta enemmän kuin kukaan muu", hän sanoo. Se tarkoittaa, että tiedän hänestä eniten huonoja puolia. Rupeamme taas tapailemaan päivittäin. Lokakuun alussa rupeamme taas riitelemään ja saan Kristan ensimmäisen kerran itkemään kertomalla mielipiteitäni hänestä. Tapaamme viikon kuluttua. Alamme juoda olutta ja myöhemmin Krista kertoo haluavansa seurustella kanssani. Hän sanoo olleensa ihastunut minuun ensitapaamisestamme saakka eli hieman yli vuoden. Seurusteleminen ei juurikaan kiinnosta, mutta päätän silti yrittää. Tulen toimeen hänen kanssaan ja tunteet voisivat tulla mukaan ajan myötä. Tunteet eivät ehdi tulla mukaan ajan myötä. Suhteen alkajaisiksi naimme neljästi ehkäisyn kanssa ja ilman, eli niin usein kuin jaksan. En laukea sisään, joten en jaksa miettiä onko Krista raskaana. Tapaamme päivittäin, riitelemme ja olemme eri mieltä asioista. Krista ei pidä lupauksiaan mutta ei välitä siitäkään. Kolmen päivän kuluttua hän kertoo ettei meidän suhteestamme voi tulla mitään. Hänen sanojensa mukaan sen vain huomaa. En jaksa ihmetellä ääneen kuinka sitä huomannut edellisen vuoden aikana. Ilman syytä Krista yrittää lohdutella eroa sanomalla, että olen hänen perheensä jälkein tärkein ihminen hänelle. Ja että hän ei halua menettää parasta ystäväänsä muutaman päivän virheen vuoksi. Suhteen päättäjäisiksi naimme muutaman kerran ilman ehkäisyä, eli niin usein kuin jaksan. Laukean sisään, joten mietin voisikohan Krista tulla raskaaksi. Viimeisen kerran jälkeen hän vihjaa, että voisin ruveta ansaitsemaan tuolla. Hän olikin jo ehtinyt kolmen päivän aikana pohtia millä eläisimme, jos eläisimme yhdessä. Passiivisuutensa vuoksi tuntuu kuin Krista ei olisi nainut ketään, mutta maineensa vuoksi tuntuu kuin kaikki olisivat naineet häntä. En sano sitä ääneen. Hän syö katumuspillerit samana päivänä. Jään pariksi viikoksi odottamaan uutista, joka tulee olemaan negatiivinen eli minulle positiivinen. Aktiivisempana osallistujana myös Krista voisi päästä ansaitsemaan seksillä, mitä hän ei äitinsä kasvatuksen vuoksi uskalla yrittää. Hän antaa mieluummin muiden naida häntä ilmaiseksi. Eikä hän edes tunnu huomaavan kuinka ihmiset käyttävät hyväkseen hänen tarvettaan tulla hyväksytyksi. Huomaamattaan hän tuleekin vain käytetyksi. "Olisimme voineet tienata samassa työssä", kirjoitan mielessäni lauseen valmiiksi. En sano sitä ääneen. Marraskuun lopulla olemme sopimassa riitamme. Krista kertoo muuttavansa takaisin Jyväskylään, koska hän ei ole saanut töitä. Ja koska seurustelumme ei onnistunut, minkä saan kuulla myöhemmin muualta. Krista on innostunut muuttamisesta takaisin entiseen elämäänsä. Hänellä on tapana miettiä kuinka hyvin asiat olisivat, jos hän ei tekisi niin paljon virheitä. "Jos asiat olisivat menneet hieman toisin", hän itse kiertää ajatustaan. Hän on juuttunut elämään uudelleen menneisyyttään. Hän kertoo olevansa innostunut saadessaan muuttaa Jyväskylään asumaan siskonsa kanssa. Samassa työpaikassa Krista ei ole ikinä pysynyt pitkään, koska työnantajillakaan ei ole velvollisuutta pitää hänestä. Hän ihmettelee mistä johtuu hänen sopeutumattomuutensa työyhteisöihin. Muutaman päivän kuluttua riitamme sopimisesta selviää ettei Krista sittenkään muuta Jyväskylään. Koska olen Pakkahuoneen vieraslistalla, otan hänet mukaani CMX:n keikalle. Naimme yöllä kahdesti. Hän jatkaa toistuvia puheitaan siitä kuinka hän haluaisi kuuluisaksi. Hän ei vieläkään tee asialle mitään haaveilun lisäksi, eikä hänellä edes olisi lahjoja mihinkään. Hän ei ole huomannut ainoaa häviävää kykyään päästä edes hetkeksi tunnistettavaksi muuallakin kuin kaveripiirissä. Kaveripiirissä kaikki ovat jo nähneet hänen ulkoisen ansionsa. Kristan on vaikea hyväksyä keskinkertaisuuttaan, mutta vielä vaikeampaa hänen on hyväksyä muiden tieto hänen keskinkertaisuudestaan. Hän yrittää elää ensivaikutelmassa, jonka hän on ihmisille antanut. Hän toivoo ihmisten hyväksyvän hänet sellaisena kuin hän on, eikä hän tajua ettei ihmisillä ole hänestä samanlaisia käsityksiä kuin hänellä itsellään. Kristalla ei ole karismaa eikä erityislahjoja. Mielikuvitustaan hän käyttää ainoastaan elääkseen sulkeutuneessa päänsisäisessä maailmassaan. Krista rupeaa toisinaan huomionkipeänä valittamaan kuinka en kirjoita hänestä tarpeeksi. Ja että kirjoituksieni perusteella ihmiset pitävätä häntä varmaankin ihan kauheana. Avaan oluen ja kirjoitan hänestä tarinan, jonka pohjalta toivon hänen joskus oppivan saavuttamaan jotain pysyvää elämäänsä. Kuukauden kuluttua asun Kristan kanssa samassa asunnossa.